Kolumni on julkaistu Uusimaa-lehdessä 24. kesäkuuta 2020.
Koko Suomen kattavan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteuttamisessa otettiin kesäkuussa merkittävä askel eteenpäin, kun hallitus julkisti uudistuksensa lakiluonnokset. Tämä tarkoittaa sitä, että eduskunta saa sote-uudistuksen käsiteltäväkseen vielä kuluvan vuoden aikana.
Hallituksen esittämä sote-uudistus poikkeaa suuresti viime vaalikaudella kariutuneesta uudistuksesta. Perustettavien maakuntien vastuulle siirrettäisiin tällä kertaa vain sote-palvelut ja pelastustoimi. Maakuntien hallintoa ei ole ryhdytty tarpeettomasti kasvattamaan muilla tehtävillä.
Edellisen hallituksen sote-uudistuksessa Uudellemaalle esitettiin perustettavaksi yksi suuri maakunta. Alueen kunnissa ajatus Uudenmaan ja Helsingin yhdistävästä jättimaakunnasta herätti syystäkin vastustusta. Huolena oli, että ratkaisu ei huomioisi Uudenmaan monimuotoisuutta.
Jättimaakunnan perustamista pidettiin ongelmallisena kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kannalta. Vaaleilla valittavaan maakuntavaltuustoon olisi lähes varmasti valittu edustajia vain Helsingistä, Espoosta ja Vantaalta. Muu Uusimaa olisi jäänyt ilman omia edustajia.
Maakuntavaltuuston kokoonpanon painottuminen pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien eduksi olisi johtanut tilanteeseen, jossa muiden Uudenmaan kuntien ääni ei olisi kuulunut sote-palveluista päätettäessä. Kritiikki jättimaakunnan perustamista kohtaan oli siten aiheellista.
Marinin hallitus on tarttunut Uudenmaan kuntien esittämään huoleen. Enää Uudellemaalle ei esitetä perustettavaksi yhtä suurta jättimaakuntaa. Sen sijaan hallitus ehdottaa, että Uudellamaalla sote-palveluiden järjestämisvastuu olisi jatkossa neljällä maakunnalla ja Helsingillä.
Esitetyllä aluejaolla päätöksenteko ei karkaisi Uudenmaan eri alueiden asukkailta pääkaupunkiseudun suurille kaupungeille. Esimerkiksi Itä-Uudenmaan maakunnassa asukkaat pystyvät jättimaakuntaa paremmin vaikuttamaan oman alueensa palveluihin.
Myös nykyisen hallituksen sote-uudistuksen edessä on varmasti monia mutkia. Tulossa on vielä pitkä eduskuntakäsittely ja värikäs julkinen keskustelu. Toivottavasti Uudellemaalle sorvattu aluejako säilyy osana uudistusta ja näkee päivävaloa odotetun uudistuksen toteutuessa.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
