Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaa-lehdessä 27. syyskuuta 2020
Keusoten tila ja tulevaisuus ovat herättäneet viime aikoina paljon keskustelua. Viikko sitten Keski-Uusimaassa uutisoitiin tuoreesta kuntalaisaloitteesta, jossa vaaditaan Nurmijärven eroa kuntayhtymästä. Samansuuntaisia kannanottoja on aika ajoin esitetty myös sosiaalisen median palstoilla eri puolilla kuntayhtymän toimialuetta.
Keskustelu siitä, miten yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään alueellamme, on arvokasta ja tervetullutta. Kehitettävää kun riittää aina. Keusoten ympärillä käytävässä keskustelussa olisi kuitenkin hedelmällisempää keskittyä ratkaisuihin, joilla aidosti parannettaisiin kuntayhtymän toimintaa ja palveluita.
Keusotesta eroaminen ei olisi kestävä ratkaisu yhdellekään kuntayhtymän kunnalle tai niiden asukkaille. Ero johtaisi vain siihen, että palveluiden järjestäminen palaisi takaisin kunnan vastuulle. Mitään takeita ei ole, että tällainen askel taaksepäin parantaisi palveluiden laatua ja saatavuutta tai laskisi kunnan sote-kustannuksia.
Eroaminen Keusotesta olisi lyhytnäköistä myös siksi, että jo muutaman vuoden päästä sote-palveluiden järjestäminen on siirtymässä koko maassa kuntaa leveämmille harteille. Hallituksen sote-uudistuksen myötä Keski-Uudellemaalle perustettava maakunta ottaa hoidettavakseen nykyisen Keusoten tehtävät vuonna 2023.
Vuosi 2019 oli Keusoten ensimmäinen varsinainen toimintavuosi. Selvää on, ettei yksikään uusi organisaatio tule kerralla valmiiksi. Eikä varsinkaan silloin, kun ollaan rakentamassa väestöpohjaltaan koko maan suurinta perusterveydenhuollon kuntayhtymää. Kuuden kunnan sote-palveluiden yhdistäminen ei hetkessä tapahdu.
Ihmelääkkeeksi tarjotun Keusotesta eroamisen sijaan nyt tulisikin käydä keskustelua siitä, miten nykyisen kuntayhtymän puitteissa voitaisiin kehittää palveluita, samalla säilyttäen kestävän kustannustason. Siinä onnistuminen edellyttää niin asiakkaiden kuin henkilöstönkin kuuntelemista. Myös kuntayhtymän ja sen jäsenkuntien yhteistyötä sekä vuoropuhelua on tiivistettävä etenkin ratkottaessa talouteen liittyviä haasteita.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
