Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 9. heinäkuuta 2023.
Neljä puoluetta saivat kuin saivatkin kasattua hallituksen Säätytalolla käydyissä ennätyspitkissä neuvotteluissa. Seitsemän viikon rupeaman tulosta, pääministeri Orpon hallituksen yli 200 sivuista ohjelmaa, on ruodittu paljon viime aikoina. Kuten aina, pitää tämänkin hallituksen ohjelma sisällään sekä hyviä että huonoja asioita näkökulmasta riippuen.
Jo neuvottelujen aikana julkisuuteen tihkuneet ennakkotiedot antoivat ymmärtää, että rakenteilla on hallitus, joka laittaa Suomen tiukalle säästökuurille. Yksikään puolue eduskunnassa ei varmasti ole eri mieltä siitä, että taloutta pitää hoitaa vastuullisesti. Hyvin hoidettu julkinen talous on suomalaisen hyvinvointivaltion vankka perusta kaikkina aikoina.
Keinoista, joilla julkinen talous pidetään kestävällä polulla, puolueet ovatkin sitten erimielisiä. Sen Orpon hallituksen ohjelma ja sen ympärillä käyty keskustelu tekevät selväksi. Sosialidemokraatit eivät olisi hyväksyneet hallituksen valitsemaa talous- ja työllisyyspolitiikan keinovalikoimaa, jota hallitus tarjoilee lääkkeeksi Suomen talouden haasteisiin.
Orpon hallituksen ohjelmassa linjatun politiikan suurin ongelma on sen epäoikeudenmukaisuudessa. Talouden tasapainottamisen taakkaa ei jaeta tasapuolisesti. Työntekijöiden näkökulmasta erityisen epäoikeudenmukaiselta tuntuu myös irtisanomissuojan heikentäminen ja ensimmäisen sairauspoissaolopäivän muuttaminen palkattomaksi.
Ankaria aikoja tietävät lisäksi ne hallituksen linjaukset, jotka kasvattavat suomalaisten arjen kustannuksia. Lääkkeet kallistuvat, kun hallitus nostaa lääkkeiden arvonlisäveroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin kaavaillaan korotuksia ja tähän päälle hyvinvointialueiden rahoitukseen eli sote-palveluihin on luvassa 1,4 miljardin euron leikkaus.
Vaikka en voi tukea hallitusohjelman päälinjauksia, löytyy ohjelmasta toki kannatettaviakin asioita. Orpon hallitus jatkaa Marinin hallituksen aloittamaa työtä poliisien määrän kasvattamiseksi. Jengirikollisuuden torjuntaan hallitus esittää useita oikeansuuntaisia keinoja. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa jatkuu linja, jota on helppoa tukea myös oppositiosta.
Hallitusohjelmaa arvioitaessa on syytä muistaa, että ohjelma on vasta koonti hallituksen aikomuksista. Ohjelman toimeenpano on vasta edessä. Hallituksen haparoivat ensimetrit ja sisäiset jännitteet ennakoivat myrskyisää vaalikautta. Oppositiosta sosialidemokraattien tärkein tehtävä on tarjota uskottava vaihtoehto hallituksen politiikalle.
