Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 3. huhtikuuta 2024.
Harmaa talous on Suomessa yhä todellinen ja huomattava yhteiskunnallinen ongelma. Sisäministeriö määrittelee harmaan talouden sellaiseksi liike- ja yritystoiminnaksi, jossa laiminlyödään lakisääteisiä maksuja ja veroja. Usein siihen liittyy muutakin epärehellistä vilunkipeliä, kuten reilun työelämän pelisääntöjen rikkomista tai polkemista.
Harmaasta taloudesta koituu Suomelle miljardiluokan menetykset vuosittain, kun veroja ja veroluonteisia maksuja jää saamatta. Kaikki tämä on pois hyvinvointivaltion palveluista. Valtion taloudellisten menetysten lisäksi harmaa talous aiheuttaa vahinkoa laillisesti ja rehellisesti toimiville yrityksille heikentäen niiden kilpailuasemaa.
Vaikka harmaa talous on ilmiönä tunnistettu ja vakavaksi todettu, pääministeri Orpon hallituksen ensiaskeleet harmaan talouden torjunnan saralla ovat näyttäytyneet vähintäänkin haparoivina. Horjahduksia ja erikoisia käänteitä on nähty hallituksen alkumetreillä niin paljon, että hallituksella on nyt vakavan ryhdistäytymisen paikka.
Ensimmäinen horjahdus oli, kun valtiovarainministeri Purran ensimmäinen budjettiesitys sisälsi kaikkiaan noin 3 miljoonan euron leikkaukset harmaan talouden torjuntaan. Valtaosa leikkauksista kohdistui verohallinnon määrärahaan. Kun asiasta nousi kohu, budjettiriihessä määrärahoja palautettiin lopulta takaisin 2 miljoonan verran.
Toinen horjahdus tuli, kun hallitus aikoi jättää kokonaan laatimatta harmaan talouden toimintaohjelman. Siis ohjelman, jonka kukin hallitus on laatinut toimikaudellaan jo 30 vuoden ajan. Jälleen asia nousi esiin mediassa ja vasta julkisuuden paine johti hallituksen päätökseen ohjelman laadinnasta, kuukausi asian noustua julkisuuteen.
Ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin Suomessa ei ole voimassa olevaa harmaan talouden torjuntaohjelmaa. Nyt asiasta on hallituksen taholta viimein linjattu, että ohjelma laaditaan vuoden 2024 aikana. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, mutta ohjelman laadinta olisi pitänyt aloittaa niin, ettei katkoksia ohjelmakausien välille syntyisi.
Harmaan talouden torjunta on ollut Suomessa tehokasta, kannattavaa ja asiantuntijoiden kehumaa. Haastavina taloudellisina aikoina Suomella ei ole varaa antaa veroeurojen valua harmaan talouden toimijoiden taskuihin. Hallituksen on syytä ottaa harmaa talous vakavasti ja vahvistettava otetaan viheliäisen ongelman kitkemiseksi.
