Tiedote on julkaistu 25. lokakuuta 2024.
Hallintovaliokunnan sosialidemokraattiset kansanedustajat Eemeli Peltonen, Paula Werning ja Saku Nikkanen vaativat hallitusta korjaamaan budjettiehdotuksensa keskeiset puutteet sisäisen turvallisuuden viranomaisten rahoituksessa. Kansanedustajat kantavat huolta etenkin Rajavartiolaitoksen, Suojelupoliisin ja Tullin taloustilanteesta tulevina vuosina.
Eduskunnan hallintovaliokunta on tänään antanut lausuntonsa valtion ensi vuoden talousarvioehdotuksesta valtiovarainvaliokunnalle. Hallintovaliokunnan budjettikäsittelyssä nousi esiin useita puutteita sisäisen turvallisuuden viranomaisten taloustilanteessa ja -näkymissä. Vaikka hallitus tekee kannatettaviakin määrärahalisäyksiä esimerkiksi poliisien määrän kasvattamiseksi, jää hallituksen budjettiehdotuksen edelleen myös useita merkittäviä kipupisteitä.
– Rajavartiolaitoksen toimintamenojen rahoitusvaje on jopa 25 miljoonaa euroa jo ensi vuonna. Rajavartiolaitoksen sopeutustarve edellyttää leikkaamista paitsi materiaali- ja kalustohankinnoista myös operatiivisesta toiminnasta sekä koulutuksesta. Rajojemme turvallisuudesta vastaavan viranomaisen talousnäkymät ovat kestämättömiä tilanteessa, jossa esimerkiksi Suomen itärajalle kohdistuu edelleen epävarmuutta Venäjän hybridivaikuttamisen jatkumisesta. Emme voi hyväksyä tilannetta, jossa Rajavartiolaitoksen perusrahoitusta ei turvata, toteaa kansanedustaja Eemeli Peltonen.
Peltonen muistuttaa, että Hallintovaliokunta nosti jo viime syksyn budjettikäsittelyssä yksimielisesti esiin huolensa Rajavartiolaitoksen rahoituksesta. Pääministeri Orpon hallitus ei kuitenkaan korjausliikettä ole asiassa vieläkään tehnyt.
– Orpon hallituksen toisen budjettiehdotuksen keskeinen sisäisen turvallisuuden kipupiste on myös Suojelupoliisin rahoitus. Julkisuudessa on jo ollut esillä, että Suojelupoliisissa on jouduttu käynnistämään muutosneuvottelut riittämättömän rahoituksen takia. Suojelupoliisin resurssivaje herättää huolta nykyisessä turvallisuustilanteessa, jossa tehokkaan ja toimivan tiedustelun tarve korostuu entisestään, painottaa kansanedustaja Paula Werning.
Vaikka hallitus kohdistaa sisäministeriön hallinnonalan viranomaisille muita julkisen hallinnon toimijoita pienemmät tuottavuus- ja tehostamistavoitteet, eivät sisäisen turvallisuuden viranomaiset tule kohdelluiksi täysin yhdenvertaisesti.
– Hallitukselta vaikuttaa unohtuneen, että myös Tulli on todella keskeinen sisäisen turvallisuuden viranomainen. Nyt Tulli saa kannettavakseen muita viranomaisia raskaamman tuottavuustavoitteen vain siksi, että Tulli on valtiovarainministeriön eikä sisäministeriön alainen viranomainen. Pidän kestämättömänä sitä, että hallitus ei kohtele yhdenmukaisesti kaikkia PTR-viranomaisia. Tähän asiaan pitää saada muutos, vaatii kansanedustaja Saku Nikkanen.
Hallintovaliokunnan demarit kiirehtivät myös pelastajapulan ratkaisemista hallituksen tavoitetta nopeammin ja esittävät koulutettavien määrän kasvattamista siten, että tavoiteltu 1 000 uutta pelastajaa saavutettaisiin jo vuonna 2030.
– Samalla kannamme suurta huolta siitä, että Pelastusopistoon kohdistetaan merkittävä määrärahavähennys tilanteessa, jossa pelastajapulaa yritetään toisaalta ratkaista. Hallituksen tulisi kohtuullistaa näitä heikennyksiä, jotta pelastajamäärää saadaan kasvatettu suunnitelmallisesti ja laadukas, riittävä koulutus sekä palvelut turvattua myös tulevaisuudessa, huomauttavat hallintovaliokunnan demarit.
Peltonen, Werning ja Nikkanen pitävät myönteisenä, että pääministeri Orpon hallitus jatkaa jo viime vaalikaudella aloitettua työtä poliisien määrän kasvattamiseksi. Kannatettavien panostusten rinnalla budjettiehdotuksen puutteet ovat kuitenkin niin merkittäviä, että valiokuntaryhmä jätti hallintovaliokunnan budjettilausuntoon eriävän mielipiteensä.
