Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 12. heinäkuuta 2024.
Eduskunnan hallintovaliokunta sai tällä viikolla valmiiksi mietintönsä rajaturvallisuuslaista. Lain tarkoituksena on ennaltaehkäistä ja torjua Venäjän Suomeen kohdistamaa painostamista. Laki tuo rajaturvallisuudesta vastaaville viranomaisille toimivaltuuksia torjua välineellistettyä maahantuloa, jonka kohteena Suomi on ollut viime syksystä lähtien. Uhka on todellinen ja voi jatkuessaan uhata Suomen kansallista turvallisuutta ja itsemääräämisoikeutta.
Nykyinen kansallisen tai EU-tason lainsäädäntö ei anna Suomelle riittäviä keinoja, joilla vastata välineellistetyn maahantulon vakavimpiin tilanteisiin. Siksi Suomi on Venäjän törkeän painostamisen seurauksena pakotettu toimimaan. Laissa ei ole kyse maahanmuuttopolitiikasta, vaan kansallisen turvallisuutemme varmistamisesta.
Selvää on, että rajaturvallisuuslaki on hyvin poikkeuksellinen laki. Siksi sen säätäminen eduskunnassa edellyttää tavanomaista laajempaa yksituumaisuutta. Laki muodostaa poikkeuksen Suomen kansainvälisiin velvoitteisiin, mutta oleellista on, että tämä poikkeus on rajattu alueellisesti, ajallisesti ja sisällöllisesti niin pieneksi kuin on lain tarkoitukseen nähden ollut mahdollista. Kyse on oikeusvaltion puolustautumisesta uudenlaista uhkaa vastaan.
Rajaturvallisuuslaki on tarkoitettu torjumaan uhkaa, jollaiseen ei ole osattu varautua laadittaessa monia Suomea tällä hetkellä sitovista kansainvälisistä sopimuksista. Eduskunta on joutunut hakemaan tasapainoa kansallisen turvallisuuden ja Suomea sitovien velvoitteiden välille ennennäkemättömässä tilanteessa ja kovassa paineessa.
Kynnys rajaturvallisuuslain soveltamiseen on asetettu korkealla ja laki voi tulla käyttöön vasta aivan viimesijaisena keinona. Päätös kansainvälistä suojelua koskevien hakemusten vastaanottamisen rajoittamisesta ajallisesti ja alueellisesti tarkoin määritellyllä alueella voi olla voimassa enintään kuukauden. Mahdollisuus hakea turvapaikkaa Suomesta on olemassa näissäkin tilanteissa muualla, paitsi rajoituspäätöksen mukaisella alueella.
SDP katsoi, ettei alkuperäinen hallituksen lakiesitys ollut sellaisenaan hyväksyttävissä. Edellytimme merkittäviä muutoksia lakiin sen eduskuntakäsittelyssä. Vaadimme muun muassa roolin määrittelemistä eduskunnalle, muutoksia lain ristiriitojen pienentämiseksi suhteessa kansainvälisiin velvoitteisiin ja toista käsittelyä perustuslakivaliokunnassa sen varmistamiseksi, että valiokunnan vaatimat korjaukset on asiallisesti toteutettu.
Pitkien neuvottelujen lopputuloksena SDP:n vaatimukset lain muuttamiseksi hyväksyttiin olennaisilta osin. Laki ei edelleenkään ole täydellinen, mutta huomioi muutettuna paremmin rajavartijan ja maasta poistetun oikeusturvan sekä lain ja kansainvälisten velvoitteiden ristiriidan. Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän laaja enemmistö tukee rajaturvallisuuslain hyväksymistä hallintovaliokunnassa tehdyin muutoksin paranneltuna.
Toivon, että eduskunnasta löytyy tarvittava tuki tämän turvallisuutemme kannalta tärkeän lain hyväksymiseksi.
Eemeli Peltonen
kirjoittaja on kansanedustaja (sd.), hallintovaliokunnan jäsen ja Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja
