Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 12. heinäkuuta 2019.
Onko kuntatalous kriisissä? Kuntaliiton mukaan jopa 209 kuntaa teki viime vuonna miinusmerkkisen tuloksen.
Hälytyskellojen pitäisi soida, sillä vuotta aiemmin negatiivisen tuloksen teki vain viitisenkymmentä kuntaa. Kuntatalouden kriisistä puhuminen ei siten ole lainkaan liioiteltua.
Myös Keski-Uudenmaan kuntien taloudessa vuosi 2018 oli synkkä. Lähes kaikki seudun kunnat tekivät useilla miljoonilla alijäämäisen tuloksen.
Seudun kunnista haastavimmat ajat ovat edessä Nurmijärvellä ja Järvenpäässä, joiden tilinpäätöksissä alijäämä vajosi 12 miljoonaan euroon.
Vaikka kuntien menot ovat viime vuosina kasvaneet, löytyvät selitykset kuntatalouden vaikeuksiin aivan muualta.
Kuntien taloudellista ahdinkoa ovat syventäneet etenkin ne heikennykset, joita maan hallitukset ovat taholtaan tehneet kuntien rahoitukseen valtionosuuksista leikkaamalla.
Päättyneellä vaalikaudellakaan kunnat eivät näiltä säästöiltä välttyneet, mikä selittää kuntien viime vuoden heikkoja tuloksia.
Edellisen hallituksen aikaansaannoksista esimerkiksi kilpailukykysopimuksen arvioidaan vaikuttaneen kuntiin negatiivisesti 115 miljoonalla eurolla.
Valoa tunnelin päässä on kuitenkin näkyvissä. Jonkin verran helpotusta kuntien tilanteeseen tuo tieto siitä, että valtionosuuksiin on odotettavissa ensi vuodelle miljardin korotus.
Valtionosuuksien nousu selittyy suurelta osin kuntien taloutta heikentäneen kilpailukykysopimuksen päättymisellä.
Toivoa sopii, että kunnat myös saisivat niille kuuluvan miljardinsa.
Valtionosuuksien kasvu helpottaisi syksyllä monissa kunnissa aloitettavaa talouden tasapainottamista, jossa kuntien talous on tarkoitus viitoittaa voimakkaasti alijäämäisen vuoden jäljiltä takaisin kestävämmälle polulle.
Kuntatalouden kriisi on ratkaistavissa. Tämä edellyttää kuntien menojen kasvun hillitsemisen lisäksi sitä, että uusi hallitus ei vaikeuta edeltäjiensä tavoin kuntien taloudellista asemaa.
Vuosia jatkuneiden heikennysten jälkeen on jälleen aika panostaa kuntiin ja niiden edellytyksiin pärjätä.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)
