Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 31. elokuuta 2021.
Valtiovarainministeriö julkaisi perjantaina 13. elokuuta ehdotuksensa valtion ensi vuoden talousarvioksi. Lienee sattumaa, että budjettiehdotuksen julkistaminen ajoittui juuri epäonnen päivään. Sattumaa tai ei, budjettiehdotus piti sisällään erittäin epäonnisia uutisia poliisille. Sen rahoitus uhkaa jäädä esityksessä 35-40 miljoonaa euroa alijäämäiseksi.
Poliisihallitus ja Suomen Poliisijärjestöjen liitto reagoivat nopeasti ja voimakkaasti ministeriön budjettikaavailuihin. Ne konkretisoivat ulostuloissaan suorasanaisesti, mitä leikkaukset käytännössä tarkoittaisivat poliisitoiminnalle. Budjettiehdotuksen toteutuessa niin poliisien määrästä, palveluista kuin toimipisteistäkin jouduttaisiin leikkaamaan.
Leikkausten toteutuessa erityisesti harvaan asutut alueet olisivat suurimpien kärsijöiden joukossa. Palveluita olisi pakko keskittää ja hälytystehtävien vasteajat kasvaisivat. Siksi onkin yllättävää, että juuri keskustalainen valtiovarainministeri on päästänyt ministeriönsä läpi harvaan asuttujen alueiden poliisipalveluita rajusti heikentävän budjettiehdotuksen.
Keski-Uudellamaallakin on aihetta huolestua poliisin rahoituksen aiotusta kaventamisesta. Jos toimipisteverkkoon kajottaisiin, olisi lakkautusuhan alla varmasti Järvenpäänkin poliisiasema, jonka tärkeyden alueellemme tietävät kaikki. Aseman lakkautus heikentäisi poliisin palveluiden saatavuutta ja alueen asukkaiden kokemaa turvallisuuden tunnetta.
Poliittisen pelin henkeen kuuluu, että valtiovarainministeriön esitys on vasta ehdotus. Syksyn budjettineuvotteluissa hallituspuolueilla on valta muokata budjettiehdotusta, jonka eduskunta lopulta hyväksyy. Nyt katseet ja odotukset kääntyvätkin hallitukseen: löytyykö hallitukselta tahtoa turvata poliisin resurssit? Toivoa sopii, että näin tapahtuu ja leikkaukset torjutaan. Muuten edessä on kurjistuvien poliisipalveluiden ja heikentyvän turvallisuuden surullinen tie.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginhallituksen puheenjohtaja (sd.)
