Kolumni on julkaistu Keski-Uusimaassa 28.8.2018
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontui viime viikolla ensimmäisen kerran kesätaukonsa jälkeen.
Valiokunnalla on edessään valtava urakka, jotta maakunta- ja sote-uudistus etenisi hallituksen toivomalla aikataululla eduskunnan suuren salin lopulliseen käsittelyyn.
Epävarmuus sote-uudistuksen tulevaisuudesta ei ole vähentynyt syksyn kynnyksellä. Eduskunnan käytävillä kuiskutellaan jo, että koko uudistus on jälleen vaarassa kaatua. Tämä tarkoittaisi sitä, että sote-uudistuksen toteuttaminen lykkääntyisi taas seuraavan hallituksen toteutettavaksi.
En jää suremaan, jos maakunta- ja sote-uudistus nyt esitetyssä muodossa lopulta kariutuu. On vaikea nähdä, miten esitetyllä mallilla saavutettaisiin uudistukselle asetetut alkuperäiset tavoitteet.
Suomi tarvitsee sote-uudistuksen, joka kaventaa väestön terveyseroja ja vahvistaa palvelujärjestelmän toimivuutta. Mutta uudistuksen toteuttamistapa ja malli ovat täysin poliittisia arvovalintoja.
Uudistuksen kaatuessa jokainen puolue on ollut ainakin kerran mukana yrittämässä sote-uudistuksen toteuttamista. Tätä taustaa vasten olisikin viisasta, että seuraavalla vaalikaudella sote-uudistus asetettaisiin kaikkien puolueiden yhteiseen parlamentaariseen valmisteluun.
Ei voi olla niin, että sote-uudistuksen toteuttaminen on maan poliittiselle järjestelmälle mahdoton tehtävä.
Keski-Uudenmaan kunnille hallituksen sote-uudistuksen kaatuminen ei olisi maailmanloppu.
Kuuden kunnan vuosi sitten perustama yhteinen sote-kuntayhtymä on ratkaisu, jonka puitteissa voidaan jatkossakin kehittää sote-palveluita valtakunnan uudistuksista riippumatta.
Hyvinkään, Tuusulan, Järvenpää, Nurmijärven, Mäntsälän ja Pornaisten valtuustot saattoivat tehdä kuntayhtymän perustamalla odotettuakin kaukonäköisemmän päätöksen.
Rakentamalla Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän kunnat ryhtyivät toteuttamaan sote-uudistusta alueellisesti, omilla ehdoillaan.
Eemeli Peltonen
Kirjoittaja on Järvenpään kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.)