Mielipidekirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 1. toukokuuta 2020.
Kymmenelle S-ryhmään kuuluvalle osuuskaupalle valittiin tänä keväänä uusi edustajisto. Edustajisto käyttää osuuskaupassa asiakasomistajille kuuluvaa päätösvaltaa. Niin ikään edustajisto valitsee osuuskaupan hallintoneuvoston ja voi tehdä aloitteita osuuskaupan toimialaan liittyvistä asioista.
Aika ajoin keskustellaan siitä, onko osuustoiminta enää tätä päivää. Vaikka osuuskuntamallin juuret yhtiömuotona ulottuvat aina 1900-luvun alkuun asti, ei aika ole ajanut ohi osuuskunnista. Osuuskuntamalli on yhtiömuotona edelleen erittäin arvokas osa suomalaista yrittäjyyden kirjoa.
Vahva markkinatalous rakentuu erilaisten yhtiömuotojen käytöstä. Osuuskuntien etuna on niiden taattu kansallinen omistus ja verojen maksu Suomeen. Esimerkiksi osuuskaupassa asioidessaan tietää, etteivät kaupan voitot valu veroparatiiseihin tai monikansallisten sijoittajien taskuihin.
Osuustoiminta pitää lähipalvelut kansalaisten omassa ohjauksessa. Siten ne toteuttavat kansanvaltaista hallintoa, jossa asiakasomistaja voi vaikuttaa edustajiensa kautta yhtiön toimintaan. Osuuskaupoissa tätä demokratiaa toteutetaan neljän vuoden välein käytävillä edustajistovaaleilla.
Myös osuuskaupan toimintaan kohdistuu tänä päivänä erilaisia vaatimuksia. Yksi tärkeimmistä vaatimuksista on avoimuuden periaatteen toteutuminen kaikessa toiminnassa. Siksi onkin tärkeää, että myös osuuskaupan eri toimielimet heijastelevat monipuolisesti osuuskaupan asiakaskuntaa.
Osuuskunnissa ja niihin rinnasteisissa yrityksissä on Suomessa seitsemän miljoonaa jäsenyyttä ja osakkuutta. Kyse on väkilukuun suhteutettuna maailmanennätyksestä. Siksi ei ole yllätys, että osuuskuntamallia ulotetaan yhä uusille liiketoiminnan alueille, kuten asuntorakentamiseen.
Eveliina Heinäluoma
Kansanedustaja (sd.), HOK-Elannon edustajiston jäsen
Eemeli Peltonen
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.), HOK-Elannon edustajiston jäsen
